Viisi vuotta sitten ryhmä tuttuja ihmetteli, miksi yritysten IT-palveluita hallinnoitiin niin kuin tehtiin.

”Ostettiin palvelinrautaa, jolle varattiin oma huone. Hankittiin jäähdytysjärjestelmä ja asennettavia ohjelmistoja. Jonkun piti olla ruuvimeisseli kädessä ylläpitämässä ohjelmistoa ja rukoilla, ettei palvelin kaadu”, Onregon toimitusjohtaja Jarno Mäki kuvailee.

Jarnolla ja neljällä muulla yrityksen perustajalla oli visio: tulevaisuudessa yritysten IT-palveluita hallinoitaisiin järkevämmin ja helpommin pilvipalveluiden kautta.

Palvelinrautaa ei enää tarvittaisi, sillä yritykset käyttäisivät ohjelmistoja verkossa. Tämä mahdollistaisi myös etätyön tekemisen.

Viidessä vuodessa visiosta on tullut arkipäivää. Digitalisaatio ja kulutustottumusten muutokset ovat vaatineet yrityksiltä ketteryyttä ja kyvykkyyttä kehittää digitaalisia palveluita. Pilvipalvelut ovat olleet ratkaisun avain tähän: niiden avulla palvelut ja tuotteet saadaan nopeammin markkinoille.

Tämä kehityskulku on satanut suoraan Onregon laariin: Technology Fast 50 -listalla yritys on sijalla 13. Lyhyessä ajassa yritys kasvoi 588%.

Mutta uuden innovaation levittäminen ei kuitenkaan ole mutkatonta. Teknologiasta riippumatta kehitykseen liittyy monenlaisia pelkoja, ja se kohtaa vastustusta monelta eri taholta.

Uutuuden pelko

”Alussa IT-osastot kokivat pilvipalvelut liian uutena ja pelottavana asiana. He pohtivat, mitä omille työpaikoille käy, kun aikaisempi työympäristö siirtyy pilveen”, Jarno kertoo.

Työn määrä ei kuitenkaan pilvipalveluiden myötä vähentynyt. Digitalisaatio on tuonut uusia työtehtäviä vanhojen tilalle. Konesalien huoltamisen sijaan IT-osasto siirtyi kehittämään yritykselle laadukkaampaa koodia.

”Ruuvimeisselillä tehtävä työ ei ole liiketoiminnan kannalta kovin arvokasta. Se on poistunut ja siirtynyt pilveen. Tilalle tulivat korkeamman tason duunit”, Jarno sanoo.

Työn tulevaisuuden lisäksi levottomuutta herätti kysymys pilvipalveluiden tietoturvallisuudesta. Omassa konesalissa sijaitseva palvelu koettiin turvallisemmaksi kuin fyysisesti ulkomailla sijaitseva pilvipalvelu.

Jarno toteaa, että nyt tämä pelko on kääntynyt päälaelleen. Omassa konesalissa tietoturva on heikompaa kuin pilvipalveluissa. Pilvipalveluita käyttävät maailman suurimmat pörssiyhtiöt, joilla ei ole varaa heikkoon tietoturvaa.

”Heillä on käytettävissä niin paljon resursseja tietoturvan vahvistamiseen, ettei jokin suomalainen 100 hengen talo kahdella it-kaverilla pysty samaan”, Jarno väittää.

Kun alun ennakkoluuloista päästiin yli, paljastui pelkojen alta motivoituneita organisaatioiden kehittäjiä. Organisaatiot ymmärsivät, kuinka paljon pilvipalvelut auttavat heidän omassa liiketoiminnassaan. Uusien palveluiden kehittäminen ja kokeileminen on nopeampaa ja edullisempaa kuin aiemmin.

”Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, miten kova tahtotila organisaatioilla on modernisoitua pilvipalveluiden avulla. On ollut hauska huomata, että visiomme on toteutunut”, Jarno iloitsee.

Ulkopuoliset neuvonantajat auttavat yritystä menestymään

Ulkoisten haasteiden lisäksi Onregon piti kehittyä sisäisesti. ”Matkan varrella olemme oppineet nöyryyttä oman osaamisemme ja ymmärryksemme suhteen. Se pitää hyväksyä, ettei aina tiedä kaikkea, ja oppia kyseenalaistamaan omaa toimintaa”, Jarno sanoo.

Onrego haki yrityksen tueksi ulkopuolisia neuvonantajia. Jarno kannustaa keräämään ympärilleen henkilöitä, jotka voivat auttaa liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä. Tarvittaessa hän kysyy neuvoa tutuiltaan, tilintarkastajaltaan tai muiden it-yritysten toimitusjohtajilta.

”Jotkut voivat ajatella, että olemme kilpailijoita. Ja niin olemmekin – mutta emme jokaisella osa-alueella. Siksi mielestäni on virkistävää jutella myös kilpailijoiden kanssa. Yhdessä tätä hommaa kuitenkin viedään eteenpäin”, Jarno kertoo.

Myös Onregon hallitukseen haettiin yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Heidän avullaan paikattiin yrityksestä puuttuvaa osaamista. Hallituksen uusilta jäseniltä toivottiin näkemystä alan tulevaisuudesta ja kokemusta yritysten kehittämisestä. Tätä suosittelee myös pitkän linjan hallitusammattilainen Satu Mehtälä.

”Digitalisaatio kehittyy niin nopeasti, että viiden vuoden päästä voi olla jo aivan uudet kuviot ja teknologiat käytössä. Näitä on hyvä miettiä, jotta pysyy kilpailukykyisenä yhtiönä”, Jarno toteaa.

Jarno kertookin, että he ovat tyytyväisiä yrityksen viimeaikaiseen kehitykseen. Mutta kasvun halu ei tähän kuitenkaan lopu.

”Meidän pitää pystyä kasvamaan asiakkaidemme kanssa samaan tahtiin, jotta pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan aitoa lisäarvoa globaaleille pörssiyrityksille”, Jarno visioi.

Kirjoittaja: Hanna Schneider

Tämän yritystarinan tarjosi NeonAudit – tilintarkastustoimisto, joka on omistajan paras kaveri.