Henkilöstön kehittäminen on vahvasti tapetilla muun muassa Matti Alahuhdan Johtajuus -kirjan myötä. Kehittämistoimenpiteiden liiketaloudellinen merkitys herättää kuitenkin edelleen paljon kysymysmerkkejä. Siksi on paikallaan pohtia asetelmaa hieman tarkemmin.

Yrityksen synnyttämä liikevaihto voidaan jakaa liiketoiminnan kuluihin ja käyttökatteeseen. Jos kulujen osuutta kyetään pienentämään, käyttökate paranee. Toinen reitti käyttökatteen kasvattamiseen on liikevaihdon kasvattaminen edellyttäen, että kulurakenne ei kasva.

Käyttökate on erinomaisen hyödyllinen työkalu myös HR:n kannalta, koska tieto on helposti saatavilla talouden johtamisen järjestelmistä ja koko yrityksen tasolla tilinpäätökseen liittyvästä tuloslaskelmasta.

Henkilöstön kehittämisen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa perinteisempi ja suhteellisen hyvin tunnettu mekanismi on kustannussäästöjen aikaansaaminen. Tämä perustuu pitkälti siihen, että ’turhista’ sairauspoissaoloista pyritään pääsemään eroon. Normaali kausiflunssa on järkevää hoitaa kotona, mutta sairauslomien pitkittymistä pyritään välttämään. Pitkittyvät sairauspoissaolot ovat vahvasti yhteydessä myös ennenaikaiseen eläköitymiseen, joka on toinen merkittävä kulujen aiheuttaja. Etenkin jos seurantajärjestelmät ovat kunnossa, kustannusten määrittäminen on kaiken kaikkiaan suhteellisen helppoa.

Nopeasti omaksuttavat vinkit henkilöstötuottavuuden muuntamiseen euroiksi löytyvät lataamosta. Neljän kohdan muistilistan avulla on mahdollista havainnoida henkilöstötuottavuuden osa-alueet yrityksessä, minkä kautta henkilöstötuottavuus voidaan sitoa euroihin.

Liikevaihdon kasvattaminen liittyy yrityksen kilpailuaseman paranemiseen. Sen taustalla voi olla tuottavuuden tai markkina-aseman myönteinen kehittyminen – yritys saa markkinoilla tuotteistaan ja palveluistaan aiempaa paremman hinnan tai se onnistuu toiminnan kehittämisellä parantamaan tuottavuuttaan ja siten lisäämään liikevaihtoaan.

Helppo nyrkkisääntö henkilöstön kehittämisen tuottavuusvaikutusten arviointiin on näkemys siitä, että tuottavuuden vaikutus on käytännössä kymmenkertainen kustannusnäkökulmaan verrattuna. Siinä missä luot säästöillä yhden euron enemmän arvoa, tuottavuuden parantumisen kautta saat 10 euroa. Monessa tapauksessa karkea arvio ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan tarkempia laskelmia. Näiden laskelmien tekemiseen on useita erilaisia malleja, mutta niiden yhteinen piirre on vaikutusten tarkasteleminen käyttökatteen valossa.

Me Eterassa olemme tehneet tällä saralla kehittämisessä yhteisyötä Ossi Auran ja Guy Ahosen kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa malli, jonka pohjatiedot ovat mahdollisimman helposti ja luotettavasti saatavilla. Liitämme henkilöstökyselystä saatavan näkymän tuloslaskelmasta saatavaan käyttökatteeseen. Tuloksena on malli, joka mahdollistaa sekä yrityksen nykytilanteen että kehittämistoimenpiteiden liiketaloudellisen merkityksen arvioimisen.

Olemme Eterassa juuri julkaisseet kehityshankkeeseen liittyvän tutkimusraportin. Voit ladata raportin osoitteesta http://www.etera.fi/henkilostotuottavuus.

Kirjoittaja Tomi Hussi on Eteran työhyvinvointipalveluiden päällikkö.

Henkilöstöjohtajalle ja yrityksen tehokkuuden viilaajalle hyödylliset ja tutkitut vinkit henkilöstötuottavuuden osa-alueiden tunnistamiseen löydät lataamosta.