Ilari Laaksonen totuttelee uudenlaiseen rooliin. Viimeisen kahden vuoden ajan hän on toiminut palkkajohtajana yrityksessä, jonka itse perusti 13 vuotta sitten opiskelukaverinsa kanssa. Suomen merkittävämpiin potilastietojärjestelmätoimittajiin laskettavan Acuten osti vuonna 2013 ruotsalainen pörssiyhtiö Vitec, ja Laaksonen myi koko omistuksensa kaupan yhteydessä. Matka startupista 6,5 miljoonan liikevaihtoon ja yrityksen myyntiin on vaatinut määrätietoista fokusointia, omistuspohjan selkeyttämistä, vaikeita päätöksiä ja pienen identiteettikriisin.

Alussa tarve ja oikea ajoitus

Acute sai alkunsa kahden opiskelijan päähänpistosta. Suomi oli täynnä pieniä yksityisiä lääkärikeskuksia, joissa potilastietojärjestelmät olivat esihistoriallisia. Vuonna 2002 potilastiedot käsiteltiin vielä pitkälti käsityönä. Mapit ja kopiot toimivat työkaluina ohjelmistojen sijaan. Suuret lääkäriketjut tekivät vasta tuloaan, ja markkinoilla oli vielä huomattavasti enemmän pieniä toimijoita. Turkulaiset kauppatieteiden opiskelijat näkivät markkinaraon. He olivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Rönsyilyn kautta fokukseen

Kasvu on vaatinut kyvyn leikata rönsyt pois. Jossain vaiheessa yrityksellä oli toimipisteitä ympäri Suomea, Kuopiosta Turkuun ja Tampereelle. Paitsi toimistojen, myös tuotteiden määrä kasvoi potilastietojärjestelmistä muihin terveydenhuolloton it-ratkaisuihin. Laaksonen joutui muun muassa myymään itse suunnittelemansa syöpäseulonnan tietojärjestelmän toisen yrityksen hoiviin, sillä tuote ei palvellut Acuten ydinliiketoimintaa. Fokus on sittemmin löytynyt Tampereelta ja yllättäen Nizzan lähettyviltä. Tamperelaisyrityksen, nykyisen (Acuten ostaneen) Vitecin terveydenhuolto-liiketoiminnan ohjelmointia tehdään yhä tänä päivänä merkittävässä määrin ranskalaisessa pikkukaupungissa Valbonnessa, jossa työskentelee kymmenkunta suomalaista it-alan asiantuntijaa.

Omistuspohja selkeäksi

Vuonna 2012 Laaksonen loukkaantui ja joutui hetkeksi hidastamaan tahtia. Tapahtui kuitenkin päinvastoin. Toimitusjohtaja makasi käsi siteessä ja oli turhautunut paitsi tilaansa, myös yrityksen tilanteeseen. Vielä tuohon aikaan yhtiöllä oli kuusi osakasta, joista yksi vieläpä pääomasijoittaja. Yhteisen suunnan löytäminen oli vaikeaa. Hän päätti tehdä tarjouksen koko yhtiön osakekannasta ja saikin selkeytettyä omistuspohjaa 47,5 prosentin verran.

Sopivasti laiska johtaja

”Laiskuus on johtamissalaisuuteni. Pyrin laittamaan vastuun kaikille muille paitsi itselleni”, Laaksonen irvailee, puoliksi tosissaan. Laaksonen painottaa, että johdon tehtävänä ei ole haitata muiden hommia. ”Pyrin olemaan kaikkea muuta kuin jarruna porukallemme. Mikromanageeraus on johtajan pahin vihollinen. Yhteisen maalin on oltava selkeä. Sitten on varmistettava, että kaikki tietävät roolinsa matkalla kohti yhteistä päämäärää. Tämän jälkeen on luotettava, että hommat hoituvat. Läsnä ja tukena on tietenkin oltava.”

Matka korporaatiomieheksi

Acute on kuin Laaksosen 13-vuotias teini-ikäinen lapsi. Toki yrityksen aikuistuminen on aiheuttanut yrityksensä 22-vuotiaana perustaneelle Laaksoselle eräänlaisen kriisin, kuin itsenäistyvän teinin vanhemmalle. Vaikka omistussuhde yritykseen muuttui, tietyt asiat säilyivät kuitenkin ennallaan. Tiimi on edelleen pitkälti sama ja yhteisten päämäärien eteen tehdään porukalla töitä kuten ennen kauppojakin. Toisaalta pörssiyhtiö on antanut uusia resursseja ja mahdollisuuksia. Yrittäjähenkinen Laaksonen johtaa yritystä sitoutuneena ja jatkuvasti kehittäen, vaikka tittelinä onkin nykyään liiketoiminta-aluejohtaja.