”Olen yhä sitä mieltä, että maaseudulla kasvaneet pystyvät moneen”, Henry Riihimäki kertoo. Hän itse muutti Keski-Pohjanmaalta työn perässä Tampereelle heti armeijan jälkeen. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sukulaispojan sadevesikouruja markkinoivassa yrityksessä. Henry sisäisti alan nopeasti, ja nyt viisi yritystä ja 26 vuotta myöhemmin on hän rakentanut noin 20 prosentin vuosivauhtia kasvavan Hämeen Kattokeskus Oy:n.

Hetken hengähdyksen kautta kiinni kasvuun

Hämeen Kattokeskus lähti liikkeelle vuonna 1997. Kattokeskus kokonaisuus muodostuu Hämeen Kattokeskus oy emoyhtiöstä ja kahdesta tytäryrityksestä Uudenmaan Kattokeskus Oy ja kattokeskus Itä-Suomi Oy, joiden tämän vuoden liikevaihto tulee olemaan yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Kattokeskus tekee nimensä mukaisesti kattoremontteja ja vesikattotöitä varmalla otteella. Yrityksen alusta asti Henryllä on ollut kova usko tulevaisuuteen ja työntekijöihinsä, joita on noin 90.

Kattokeskuksen kasvu oli maltillista ensimmäiset kymmenen vuotta. Silloin työtä tehtiin puurtamiseen asti vailla selkeää suunnitelmaa ja tavoitteita. ”Silloin alkoivat tulevaisuuden mietinnät”, Henry kertoo. Samalla hän ymmärsi omien vahvuuksiensa rajallisuuden yrityksen kasvattamisessa. Työnteossa oli eriytynyt selkeästi kaksi toimenkuvaa: asennus ja myynti. Kasvaneen kilpailun myötä myynti alkoi näytellä koko ajan suurempaa roolia. Oli selkeää, että sitä oli kehitettävä silloista paremmaksi.

Vuonna 2010 tehtiin konkreettinen suunnitelma yrityksen tulevaisuuden tavoitteista ja suunnitelmasta. Samalla päädyttiin voimakkaamman kasvun hakuun. Senaikainen myyntipäällikkö liittyi yrityksen omistajakaartiin, ja tämä johti sekä tavoitteellisempaan myyntityöhön että roolien selkeytymiseen.

Samaan aikaan luotiin yhdessä viiden vuoden liiketoimintasuunnitelma ja kasvun portaat. Vaikka myös Kattokeskus on suhdannevaihteluiden armoilla, on yrityksessä onnistuttu pitämään yllä 20 % prosentin kasvuvauhti jo useamman vuoden ajan.

Kasvun tärkeimmät valtit ja haasteet

Henry pitää suunnitelmallisen toiminnan lisäksi erityisesti roolien selkeyttämistä tärkeimpänä tekijänä Kattokeskuksen menestykselle. Omalla toimiallaan Henry näkee noin viiden miljoonan liikevaihdon sellaisena rajana, jonka jälkeen on mahdotonta kasvattaa yritystä yhden miehen showna. Resurssien puute onkin historiassa hidastanut Kattokeskuksen kasvua eniten.

Alalla, jossa yhdistyy kuluttajille suunnattu palvelumyynti ja tuotanto on näiden kahden osa-alueen ja niiden vastuiden erottaminen tärkeää. Henry ei ole koskaan kokenut myyntityötä itselleen omana asiana, joten sen vastuun antaminen toiselle, jolle se on ominaisempaa, oli selkeä päätös. Vasta tarkkojen roolien jakamisten ja tarvitun osaamisen löytämisen jälkeen on saatu resurssit oikein käyttöön. Tätä kautta on pystytty viemään yritystä tuloksellisesti eteenpäin. ”Vain tulosta tekevällä yrityksellä on tarkoitus”, Henry painottaa.

”Tulokset tehdään yhdessä”

Henry ei usko, että heidän alallaan voitaisiin koskaan korostaa liikaa yhdessä tekemisen tärkeyttä. Hänen mukaansa henkilöstön motivoinnin pohjana on aina selkeiden tavoitteiden asettamisen ja kannustavan palkkauksen lisäksi hyvät olosuhteet työn tekemiseksi. Henry pyrkii tuomaan ryhmässä tekemisen tärkeyden esille jokapäiväisessä arjessa monin eri tavoin.

Henry tietää omasta kokemuksesta miten haastavia työmaiden olosuhteet voivat joskus olla. Hän pohtii usein miten he voivat yrityksenä tulla työntekijöitä vastaan. Monet asiat eivät ole euromääräisesti suuria, mutta vaikuttavat sitäkin enemmän. Heillä kaikki lähtee työntekijän tukemisesta ja arvostamisesta.

Kattokeskuksessa jokainen työntekijä lähtee työmaalle samasta toimipisteestä ja palaa sinne päivän päätteeksi. Henry ja suuri osa työntekijöistä saapuu toimistolle ennen töitä syömään yhdessä aamupuuroa. ”Se on sitä tehokkainta aikaa, kun päästään juttelemaan kaikki asiat läpi”, kertoo Henry. Muita konkreettisiä keinoja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen on mm. ainalämmin sauna ja sateisen tai jäätän kylmän päivän päätteeksi pitsatarjoilu hallilla. Myynnissä motivointitavat ovat erilaisia, mutta kaikki lähtee silti ihmisten ymmärtämisestä ja johtamisesta esimerkin kautta.

Henry on syystäkin ylpeä heidän rakentamastaan toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on edelläkävijä alallaan. Sen avulla saadaan erittäin onnistuneesti kannustettua myyjien lisäksi asentajia. Tullessaan uudelle työmaalle asentaja näkee heti euromääräisenä mitä hän saa, kun työmaa on valmis. Palkkaus on näin suoraan suhteessa siihen mitä tiimi saa päiväkohtaisesti aikaan. Näin on saatu luotua etenkin nuoria työntekijöitä kannustava sekä oikeudenmukainen ja tulokseen perustuva palkkaus.

Kattokeskuksen henkilöstölle järjestetään usein töiden ulkopuolista yhteistä tekemistä kuten työhyvinvointipäiviä, joita mm. Työeläkeyhtiö Etera on ollut mukana järjestämässä. ”Kaikki ovat näistä aina innoissaan”, kertoo Henry. Tämän lisäksi he ovat saaneet konkreettista palautetta toiminnan kehittämiseen työhyvinvointi-kyselyiden kautta.

Tulevaisuudessa voittajien puolella

Kattokeskuksen selkeänä tavoitteena on ylläpitää noin viidenneksen vuotuinen kasvu. ”Laji on tuttu niin nyt se on vaan suorittamista”, kertoo Henry. Keskiössä on maantieteellinen laajeneminen ja toimipisteisten volyymien kasvattaminen.

Viimeisen viiden vuoden aikana myynti on toimenkuvana rakennusalalla hektistynyt ja tullut aggressiivisemmaksi. Asiakashankinnassa on oltava koko ajan paremmin hereillä ja reagoitava nopeasti muutoksiin. Asennuspuolella tehoja haetaan vähentämällä fyysistä kuormittavuutta esimerkiksi nosturiavusteisen asennuksen lisääntymisen kautta.

Tulevaisuudessa lisääntyvät myös mm. työsuojelu- ja viranomaisvaatimukset. Vaikka vaatimusten täyttäminen vie voimavaroja, pitää Henry tätä selvästi mahdollisuutena. Kattokeskuksen kaltaiset yritykset, joilla on vaadittavat lisäresurssit, saavat vaatimusten täyttämisestä lisäarvoa. Samalla harmaan talouden vähentyminen luo mahdollisuuksia hyville toimijoille. ”Olemme päättäneet olla voittajien puolella”, Henry painottaa.

Henry Riihimäki on Hämeen Kattokeskus Oy:n perustaja.

Vinkin Hämeen Kattokeskuksen yritystarinasta tarjosi Etera