Halton luo hyvää työilmaa Iitistä Chileen

Pasilan asemalla sumu pyyhkii jalankulkijoiden pipoja ja tiivistyy pilviksi nostokurkien ylle. On oikein kunnon koiran ilma: tihuttaa, tuulee kylmästi ja harmaus on ottanut koko kaupungin valtaansa. Bussin matkustajana pohdin, mitä sumu pitää sisällään. Pelkkää vettä vaiko ilmansaasteita.

”Ulkoilmalle ei kovin helposti pystytä tekemään mitään nopealla aikataululla, mutta sisäilmalle kyllä. Kun sisäilma laitetaan kuntoon, vaikuttaa se välittömästi ihmisten hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen”, Halton Groupin puheenjohtaja Mika Halttunen sanoo, ”Ulkoilma on totta kai tärkeää, mutta ihmisten kannalta sisäilman laatu on vielä tärkeämpää, sillä vietämme jopa 90 prosenttia ajasta sisätiloissa.”

Iitistä maailman markkinoille

Sisällä Haltonin toimistossa on miellyttävän lämmintä. Mika kaataa höyryävää kahvia kuppeihin ja kertoo, että perheyritys sai alkunsa vuonna 1969, kun Mikan isä Seppo Halttunen perusti Iittiin metallituotteita valmistavan tehtaan. Nykyään Halton on yksi maailman johtavista sisäilmaratkaisujen valmistajista. Sen tuotteita käytetään muun muassa ammattikeittiöissä, laivoissa, sairaaloissa, toimistoissa ja öljynjalostamoilla.

Esimerkiksi Kaliforniassa Levi’s Stadiumilla paistetaan kokonaisia possuja, grillataan avotulella lisukkeita ja keitetään saaveittain hummereita Haltonin ilmastointilaitteita käyttäen. Julkkiskokki Michael Minan suunnittelemassa ravintolassa laitteet pitävät huolen siitä, että työntekijöiden on hyvä hengittää ja ravintolan poistoilma puhdistetaan perusteellisesti.

Suomessa Haltonin sisäilmaratkaisuja voi käydä kokeilemassa Työhuone Pasilassa, jonka suunnittelussa on erityisesti otettu työhyvinvointi huomioon. Ilmastointilaitteita käytetään tilassa tarpeen mukaan, mikä tekee käytöstä energiatehokasta. Viihtyvyydestä tekee optimaalista se, että lämpötilaa tai ilmastointia voidaan säätää tabletilla.

Halton eroaa monista suomalaisista yrityksistä siinä, että kansainvälistyminen oli Seppo Halttusen suunnitelmissa heti perustamisesta lähtien. ”Yrityksen piti olla kansainvälinen, jotta se menestyisi pitkällä aikavälillä”, Mika kertoo. 1970-luvun alussa pienen metallialan yrittäjän suunnitelmat aiheuttivat hämmennystä, mutta tämä ei saanut häntä epäröimään. “Isä päätti perustaa tehtaan Kanadaan, ja sinne se perustettiinkin vuonna 1978. Aika uhkarohkea teko se silloin oli”, Mika naurahtaa.

Uhkarohkea siirto toimi, ja kansainvälinen kasvu jatkui 80-luvulla muihin Euroopan maihin. Kansainvälistyminen oli tekijä, joka pelasti yrityksen 90-luvun lamasta. Ennen lamaa merkittävä osa myynnistä suuntautui Suomen markkinoille, ja niiden jyrkällä laskulla laman pyörteissä oli suuri painoarvo. Ilman muiden maiden markkinoita Haltonin toiminta olisi suurella todennäköisyydellä loppunut.

Laman ahdinko kirkasti yrityksen strategista suuntaa. ”Ikinä enää ei saa olla riippuvainen yhdestä markkinasta, yhdestä asiakkaasta tai yhdestä tuotteesta. Tästä syystä hajauttaminen ja uusien kotimarkkinoiden synnyttäminen suuriin maihin on tärkeää”, Mika toteaa.

Haltonilla on tänä päivänä toimintaa 34 eri maassa, ja ensi vuonna laajennetaan ainakin Chileen. Viime vuonna yrityksessä juhlittiin tärkeää virstanpylvästä, kun liikevaihto ylitti 200 miljoonan euron rajapyykin.

Kasvu yrittäjästä omistajaksi

Isä Seppo perusti Haltonin, kun Mika oli 9-vuotias. ”Kasvoin yrittäjyyteen. Yrittäjyyden haasteet, riskit ja mahdollisuudet tulivat tutuiksi jo ruokapöydässä keskusteluja kuuntelemalla”, Mika kertoo. Hän on kulkenut Haltonin sisällä aina kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi asti.

Kun isä halusi siirtyä eläkkeelle nauttimaan pitkän työuran kantamista hedelmistä, tuli Mikasta yrityksen toimitusjohtaja. Toimitusjohtajuutensa alussa Mika uudisti hallitustoimintaa. Yrityksen alkutaipaleella organisaatiorakenne oli yksinkertainen. Isä Seppo oli samalla yrityksen perustaja, pääomistaja, toimitusjohtaja ja yrittäjä. Hallitus, eli Halttusten perhe, kokoontui kerran vuodessa, jolloin käytiin tilinpäätös läpi. ”Ja se oli siinä. Kun minusta tuli toimitusjohtaja, otin nopeasti agendalleni toimivan hallituksen muodostamisen. Kuuntelin viisaampia ja kokeneempia ihmisiä”, Mika sanoo.

Seppo vaikutti Haltonin kehitykseen ja tulevaisuuteen hallituksen puheenjohtajana vielä usean vuoden ajan. Näin hänen vuosikymmenien aikana keräämänsä arvokas kokemus säilyi yrityksessä. Tämän lisäksi hallitukseen kutsuttiin ensimmäisiä yrityksen ulkopuolisia jäseniä, joista yksi oli Koneen pitkäaikainen toimitusjohtaja Gerhard Wendt. ”Hän toi heti paljon uutta näkemystä yrityksen kehittämiseen, ja muiden hallituksen jäsenten tapaan yritykselle tärkeää lisäarvoa”, Mika toteaa. Tänään konserin hallituksessa on neljä perheen ulkopuolista jäsentä: Tomi Laamanen, Matti Ruotsala, Ari Ahonen ja Haltonin edellinen toimitusjohtaja Heikki Rinne.

Hoidettuaan kymmenen vuotta toimitusjohtajan töitä, oli Mika valmis antamaan toimitusjohtajan viestikapulan eteenpäin sopivan kandidaatin löydyttyä. Kävikin onnekas sattuma, että pitkäaikainen yhteistyökumppani ja luottohenkilö, Heikki Rinne, etsi uusia työtehtäviä. ”Totesin, että tiedän sinulle loistavan homman. Jos lähdet toimitusjohtajaksi meille, minä voin lähteä hallituksen puheenjohtajaksi. Ja näin tapahtui”, Mika kertoo.

Siirtyminen tehtävästä toiseen tuntui Mikasta mukavalta ja positiiviselta asialta. ”Aika aikansa kutakin. En koskaan ajatellut, että olisin korvaamaton. Eikä niin koskaan saisi ollakaan. Yritys vain kärsisi siitä”, hän toteaa, ”Halton on paljon enemmän kuin meidän perheyritys. Tähän liittyy 1500 työntekijää 34 eri maassa, sekä heidän perheensä ja toimeentulonsa. Olemme vastuussa kaikista näistä perheistä ja ihmisistä, ja tätä yritän opettaa myös jälkikasvulle.”

Kotimainen omistus on erityisen tärkeää Haltonissa. ”On päivänselvää, että jos yrityksellä on suomalaisomistusta, heijastuu se päätöksiin, kun investoidaan tai divestoidaan jossain.”

 

Halton Goup on Suomessa vuonna 1969 perustettu, maailman johtava sisäilmastoratkaisujen toimittaja vaativiin erikoisympäristöihin. Yhtiö kehittää ja toimittaa ratkaisuja kaupallisista ja julkisista kiinteistöistä terveydenhuoltoon ja laboratorioihin, ammattikeittiöihin ja ravintoloihin sekä laivoihin ja energiantuotantoympäristöihin.

Kirjoittaja Hanna Schneider, Ratkaisutoimisto Seedi