Yrittäjästä omistajaksi -testissä vastaaja selvittää, onko hän tyypiltään yrittäjä, omistaja vai sijoittaja. Vaikka testi on kevyt ja leikkimielinen, kertovat tulokset kuitenkin paljon siitä, miltä omistajuus Suomessa tänä päivänä näyttää.
Vuosien 2015-2016 testiin vastasi lähes 250 yrittäjää, hallituksen jäsentä tai ylimmän johdon edustajaa. Kuvan henkilöt eivät liity testiin.
Kokosimme testin tulokset yhteen ja julkaisimme ne Hyvä omistaja – webinaarissa 28.11.2017.
Kiinnostavimmista havainnoista kokoontui keskustelemaan Hyvä Omistaja 2017 -voittaja Julianna Borsos ja Ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtaja Marko parkkinen. He pohtivat, miksi yrityksen strategia ei ole yhtenäinen omistajien tahtotilan kanssa, ja kertovat, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun yritykseen otetaan mukaan ulkopuolisia sijoittajia.
Keskustelua moderoi Jonathan Johansson.
Jopa 13 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että yrityksen osakkaiden tavoite viiden vuoden päähän ei ole yhteneväinen.
”Olen sitä mieltä, että se on kriittistä. Ollaan todella oudossa tilanteessa. Totta kai pitää olla dialogia ja pitääkin olla tietyistä asioista eri mieltä. Sehän on rikastavaa. Mutta isoissa päätöksissä olisi hyvä, että omistajilla olisi samanlainen näkemys”, Marko toteaa.
Julianna huomauttaa, että jos osakkaita on paljon, silloin hallitus muodostaa yrityksen agendan heidän mandaatillaan.
”Mutta jos osakkaita ei ole paljon, pitäisi nähdä, mikä tavoite on viiden vuoden päähän. Menestyneillä yrityksillä on tavoitteet, mutta onnistujat ovat myös vikkeliä. Jos markkinoilla tapahtuu tärkeä muutos, todelliset menestyjät pystyvät tekemään nopeita käänteitä”, Julianna sanoo.
Marko toteaa, että jos yritys kasvaa niin isoksi, ettei yhtenäistä omistajatahtoa voida saavuttaa, pitää olla mahdollista joko äänestää tehtävistä päätöksistä tai tarvittaessa myydä oma osuus yrityksestä eteenpäin.
Jopa 15% vastaajista on sitä mieltä, että yrityksen strategia ei palvele omistajien tahtotilaa.
”Kyllä strategian pitäisi nimenomaan palvella yrityksen omistajien tahtotilaa. Hyvä strategia on kombinaatio markkinamahdollisuuksia ja yrittäjien tavoitteita. Tämä on häkellyttävä tulos”, Marko sanoo.
”Kenelle se omistajuuden tahtotila on ulkoistettu?” Julianna pohtii.
Webinaarin osallistujat löytävät ilmiölle viisi selittävää tekijää.
- Jokin tekijä yrityksen liiketoimintaympäristössä on muuttunut olennaisesti, jolloin strategiaa on päivitettävä.
- Jokin yrityksen kilpailukykytekijä muuttuu. Näitä voivat olla esimerkiksi muutokset teknologiassa tai avainhenkilöstössä. Muutoksien yhteydessä voi tulla hetkiä, jolloin omistajien ja operatiivisen johdon näkemykset eivät hetkeen kulje käsi kädessä.
- Usein erimielisyydet yrityksen tulevaisuudesta johtuvat vähäisestä viestinnästä toimivan johdon, hallituksen ja omistajien väliltä.
- Jos omistajat eivät ole tiiviisti yhteydessä toisiinsa tai heitä on paljon, voi syntyä tilanteita, jossa toimiva johto ottaa vetovastuun yrityksen strategiasta.
- Kun iso kansainvälinen yritys ostaa enemmistön yhtiöstä, voi omistaja kokea, että ulkomainen sijoittaja määrittää yhtiön suunnan, eikä strategia palvele paikallisten omistajien tahtotilaa.
Vastaajista yli puolet on valmiita harkitsemaan ulkopuolisten sijoittajien ottamista yritykseensä.
”Tämä on hyvä asia! Mieluummin omistat 70 prosenttia yrityksestä, joka tulee menestymään ja kasvamaan, kuin 100 prosenttia yrityksestä, joka jää stagnaattiseen tilaan”, pääomasijoitusyhtiö Bocap Private Equityn perustanut Julianna iloitsee.
Julianna neuvoo pohtimaan, mitä ulkopuoliselta sijoittajalta toivoo. Haluaako passiivisen vai aktiivisen sijoittajan, ja millaista aktiivisuutta toivotaan. Lisäksi on hyvä miettiä pitkällä tähtäimellä, miten omistusjako yrityksessä koostuu: muodostavatko ulkopuoliset sijoittajat vähemmistön vai enemmistön yrityksen omistuksesta. ”On tärkeää miettiä alusta loppuun, jolloin kaikki ovat tyytyväisiä lopputulemaan, kun odotukset kohtaavat paremmin”, hän sanoo.
Syitä ulkopuolisten sijoittajien mukaan ottoon on monia:
- Ulkopuoliset sijoittajat useimmiten parantavat yrityksen performanssia ja kykyä selviytyä kriisitilanteista.
- Ulkopuolisten sijoittajien avulla yrittäjäomistajalla on mahdollisuus turvata ja kotiuttaa osa sijoituksestaan.
- Uusien omistajien kautta saadaan tarvittavaa lisäosaamista yritykseen.
”Ja sanotaan ääneen sekin, mitä ei haluta sanoa, sillä se on monille tabu: nykyiset omistajat haluavat rikastua. He haluavat exitoida nopeasti ja saada x miljoonaa voittoa. Yhtä lailla yrittäjätkin ajattelevat kapitalistisesti kuin sijoittajatkin”, Julianna naurahtaa.
Runsaalle puolelle vastaajista on tärkeää, että yritys voi maksaa osinkoja.
”Sehän on se tapa, jolla yrittäjä kassavirtansa saa. Jos omistaja ei ole yrityksessä töissä, niin osinkojen kautta omistaja saa jatkuvan tuoton sijoitukselleen ja työlleen. Sitä vartenhan se osinkojärjestelmä on tehty”, Marko sanoo, ”Ja tästä on täysin eri mieltä nopean kasvun yritykset ja muutama omistaja-inkkari, joiden mielestä rahan kanssa ei tarvitsisi olla tekemisissä.”
Webinaariin osallistujat kuitenkin lisäävät, että jos yrityksessä tavoitellaan kasvua, sijoitetaan voitot uudelleen yrityksen kehittämiseen.
”Mitä järkeä on sijoittaa ja nostaa osinkoja samaan aikaan? Sehän on vähän semmoista, että toiseen taskuun laitat ja toisella kädellä otat toisesta”, Marko sanoo.
”Toisaalta, jos on yritys yhtäkkiä tuottaa voittoa kuin sieniä sateella, kuten Supercell, niin kyllä osinkoja sitten voidaan jakaa”, Julianna jatkaa.
Mitä muuta testien havainnoista selvisi?
Lataa ”Tutkimustuloksia suomalaisista yrityksistä” tästä >>