Strategia ja käytäntö haltuun: Kokemus pääkonttorista tukee kauppiaan työtä

K-Citymarket Hyvinkään kauppiaalla on takanaan pitkä ura tavaratalossa ja pääkonttorissa. Kauppiaana hän on saanut käytännössä toteuttaa pääkonttorissa tehtyjä suunnitelmia. Samalla yrittäjyys toi mukanaan uusia haasteita: piti uskaltaa ottaa riskejä, oppia hyödyntämään taloudellista tietoa ja löytää keinoja myynnin kehittämiseen.

Oli vuosi 2004, kun Asko Kuusisalo päätti jättää taakseen lähes vuosikymmenen uran SOK:n ja Keskon pääkonttorissa ja siirtyä kauppiasuralle.

”Konttorissa pikkuhiljaa vahvistui ajatus siitä, että loppujen lopuksi koen olevani omimmillani etulinjassa kaupassa ihmisten kanssa. Siksi lähdin yrittäjäksi”, Asko kertoo.

Ennen pääkonttorilla työskentelyä Asko oli ollut vuosia myyntipäällikkönä. Niin hän palasi tavarataloon, mutta tällä kertaa K-Citymarketin kauppiaana.

Talouden tunnusluvut tutuiksi

Yrityksen perustamisvaiheessa tuli vastaan paljon uusia asioita.

”Makkaramyyjänä en ymmärrä, mitä tarkoittaa eri yhtiömuotojen verotus, päätökset ja ratkaisut ja miksi kannattaa tehdä mitäkin”, Asko naurahtaa. Hän etsi yritykselleen luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka osaisivat neuvoa ja tukea yritystä päätöksiä tehtäessä.

Yksi uusista yhteistyökumppaneista oli NeonAuditin Esa Rusanen. Hän teki Askon kaupan tilintarkastukset, mutta tarjosi sen lisäksi paljon muutakin apua. Esa osoitti, miten tilintarkastuksesta löytyviä lukuja voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä. Asko kertoo, että hän on aina voinut keskustella Esan kanssa teemasta kuin teemasta, ja Esa on tarjonnut avuksi näkemyksensä asiasta.

Rohkea ei kaihda riskejä

Muutaman yrittäjävuoden jälkeen kaupalla oli iso muutos edessään: Suomen vanhimmasta K-Citymarketista remontoitiin Suomen uusin K-Citymarket.

Suurien investointien tekeminen ei ollut riskitöntä. ”Nykyään ei ole varmaa, että isolla rahalla tehty remontti lupaa menestyvämpää tulevaisuutta”, Asko sanoo.

Investointien riskejä vähensivät Kesko-ketjuun kuuluminen. ”Kesko on luonut hyvän toimintaympäristön ja -mallit, joiden puitteissa tämä iso investointi oli helpompi tehdä kuin silloin, jos olisin lähtenyt sokkona yrittämään”, Asko kertoo.

Asko on kokenut, että kilpailu kaupan alalla on kovaa, ja siksi riskejä on tarvittaessa uskallettava ottaa. Heidän kohdallaan suuri investointi osoittautui kannattavaksi, ja hän oli tyytyväinen sen tuomaan tuottoon.

Hyvää myyntihenkeä luomassa

Askon K-Citymarket on hyvällä kasvu-uralla. Hän kiittää tavoitteiden saavuttamisesta taitavia työntekijöitään, jotka tekevät aktiivisesti töitä lisämyynnin eteen: ”Minä istun täällä, nautiskelen kyydistä ja kannustan ihmisiä. Se on minun tehtäväni.”

Kaupassa myyjiä motivoidaan monin eri keinoin. Henkilöstölle tarjotaan koulutuksia ja muilta opitaan kokemuksia jakamalla.

Askon mielestä on tärkeää määritellä selkeät myyntitavoitteet ja viestiä niistä riittävästi. Hän uskookin tiedon avoimuuden motivoivan työntekijöitä parempaan tulokseen.

”Osastovastaavat ovat valtavan kiinnostuneita työstään ja tuloksestaan. He tietävät oman osastonsa asioista nykyään paljon enemmän kuin ennen”, Asko kertoo.

Vaikka tietoa on valtavasti saatavilla, tiedottaminen on silti yksi vaikeimmista asioista isossa organisaatiossa. Tärkeimmistä asioista tiedotetaan kasvokkaisissa tapaamisissa. Asko kokoontuu osastovastaavien kanssa yhteiseen tapaamiseen kerran viikossa. Kerran kuukaudessa hän tapaa jokaisen osastovastaavan erikseen. Osastovastaavat taas viestivät asioista eteenpäin työntekijöille.

Asetettuja myyntitavoitteita mitataan myös säännöllisin väliajoin. Yhdessä kauppias ja osastovastaavat arvioivat, miten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu ja mitä lisätoimenpiteitä on tarpeellista tehdä.

Asko uskoo, että mittaaminen ja pieni kisailu kannustavat myyjiä parempaan tulokseen: ”Ihmiset haluavat menestyä. He haluavat löytää osastonsa top vitosesta. Kukaan ei halua olla huonoimman viidenneksen joukossa.”

Teorian ja käytännön yhdistäminen

Asko nauttii yrittäjyydestä. Hän kokee, että käytännön työ tavaratalossa ja strateginen työ konttorissa ovat hyödyttäneet toinen toisiaan: ”Minun oli helppo suunnitella asioita pääkonttorissa, koska tiesin, miten ne käytännössä toimivat. Toisaalta työ pääkonttorilla auttoi katsomaan kaupan työtä eri näkökulmasta. Olen päässyt toteuttamaan siellä tehtyjä suunnitelmia kauppiaana.”

Askon mielestä parasta yrittäjyydessä on työtehtävien moninaisuus ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa.

”Vaikka yrittäjyyden tarkoitus on tehdä asioita kannattavasti. Ei raha silti ole ainoa motivaattori – rakkautta tähän lajiin pitää olla, se auttaa jaksamaan. On hienoa olla tekemässä tällaista kokonaisuutta osaavien ihmistemme kanssa”, Asko sanoo.

Tämän tarinan teille tarjosi NeonAudit – yrittäjän ja omistajan paras ystävä.