Yrityskaupan kolme kulmakiveä

Kasvavan PK-yrityksen eräs merkittävimmistä järjestelyistä sen elinkaaren aikana on eri asteen yritysjärjestelyt, joiden myötä PK-yritys joko ostaa tai myy tietyn omaisuuserän liittyen sen harjoittamaan liiketoimintaan. (Yrityskaupan valmistelun muistilistan pääset lataamaan tästä)

Kyse voi olla joko osakekaupasta, jossa kaupankohteena on osakkeet liittyen tiettyyn osakeyhtiöön, taikka liiketoimintakaupasta, jossa myydään ainoastaan tietty kokonaisuus osakeyhtiön liiketoiminnasta.

Me Nordic Law:ssa olemme avustaneet ja neuvoneet useassa eri yritysjärjestelyssä sekä ostavan että myyvän tahon osalta. Eräs ydinkysymys, joka aina tulee esille avustaessamme myyjänä toimivaa tahoa, liittyy myyjän olennaisiin tehtäviin ja vastuisiin liiketoiminnan luovuttamisen yhteydessä. Erityisesti myyjäyhtiön hallituksen tehtävät, joka on pääosassa tässä blogi-kirjoituksessa.

Kuka päättää?

Kuten edellä on todettu, osakeyhtiön hallituksen tehtävät yrityskaupan yhteydessä herättää aiheena kysymyksiä monien asiakkaidemme mielessä heidän ryhtyessä suunnittelemaan joko tietyn liiketoiminnan luovuttamista taikka yrityksen myymistä.

On erittäin tavallista, että yritykset luovuttavat liiketoimintojaan voidakseen keskittyä ydinliiketoimintaansa. Jotta kuitenkin liiketoiminnan luovutus sujuu prosessina mahdollisimman moitteettomasti sekä ketterästi, on yrityksen toimivaltaisten tahojen (mahdollinen toimitusjohtaja, hallitus sekä yhtiökokous) pidettävä mielessä selkeä tehtäväjako yrityskaupan yhteydessä.

Osakeyhtiön hallitus tekee ensisijaisesti olennaisimmat yritysjärjestelyjä koskevat päätökset, koska hallituksen tehtäviin lukeutuu muun muassa osakeyhtiön liiketaloudellinen johtaminen ja osakeyhtiön edustaminen. Poikkeustapauksissa hallitus voi toki siirtää yksittäisiä yritysjärjestelyjä koskevia päätöksiä yhtiökokouksen päätettäväksi. Pörssiyhtiöiden suhteen on kuitenkin suhteellisen tavallista, että hallitus siirtää tiettyä yritysjärjestelyä koskevan päätöksen osakkeenomistajien päätettäväksi yhtiökokouksessa.

Vaikka osakeyhtiöiden hallitukset ovat lähtökohtaisesti toimivaltaisia neuvottelemaan yrityskaupasta ja sen ehdoista, voivat etenkin suurempien PK-yritysten hallitukset varmistaa asemansa erillisellä valtakirjalla osakkeenomistajilta. Tällöin myös ostaja voi varmistua siitä, että neuvottelut tosiasiallisesti toteutetaan myyjän toimivaltaisen edustajan kanssa.

Yrityskauppaprosessin kulmakivet

Mitkä ovat sitten yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta ne olennaisimmat yrityskauppaa koskevat päätökset ja tehtävät, jotka kuuluvat osakeyhtiön hallituksen vastuulle? Mitään täysin tyhjentävää esittelyä ja/tai järjestystä ei ole mahdollista antaa ottaen huomioon sen, että jokainen yrityskauppa on omanlaisensa sekä kooltaan että ominaisuuksiltaan.

Yrityskauppaprosessiin lukeutuu yhteensä seitsemän tavanomaista päätöstä ja/tai tehtävää. Näistä kolme tärkeintä, joita jokaisen yrityskauppaa harkitsevan tulisi erityisesti pohtia ovat:

  1. Myyntipäätöksen tekeminen: Ensimmäinen prioriteetti on konkreettisen myyntipäätöksen tekeminen sekä varsinaisten kaupankohteiden valinta – toisin sanoin, mikä liiketoimintakokonaisuus taikka tytäryhtiö myydään.
  1. Ostajaehdokkaiden kartoittaminen: Mikäli hallituksella ei ole valmiita ostajaehdokkaita, tulee hallituksen yrityksen arvonmäärityksen jälkeen ryhtyä kartoittamaan mahdollisia ostajaehdokkaita. Hallitus voi tehdä tämän joko itse tai ulkoistaa ostajaehdokkaiden kartoituksen ulkopuoliselle taholle, joka yrityskaupan toteutuessa useimmiten vaatii palkkioksi tietyn prosenttiosuuden kauppahinnasta. Vaihtoehtona perinteiselle suoralle neuvottelulle on rajoitettu taikka avoin huutokauppa, jossa myyjä voi pyrkiä maksimoimaan kaupankohteesta saatavan kauppahinnan.
  1. Kauppasopimuksen laatiminen: Kun yrityskaupan yksityiskohdista on päästy yhteisymmärrykseen, laaditaan varsinainen kauppasopimus, jonka allekirjoittamisen myötä kauppa saadaan sopimustasolla sovittua. Suuremmat yrityskaupat voivat edellyttää toimenpiteitä kauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin, jotta kauppa saadaan saatettua päätökseen – tällöin kaupan lopullisen toteutumisen edellytyksenä voi esimerkiksi olla viranomaisen hyväksyntä kaupalle. Hallituksen tehtävänä on joka tapauksessa lopullisesti hyväksyä ja allekirjoittaa kaikki kauppaan liittyvät sopimukset.

Yrityskaupassa hallituksen tehtäväkirjo on varsin laaja ja erityistä huolellisuutta edellyttävä. Yksi tehokas tapa saada yrityskauppaprosessi sujumaan moitteetta, tehokkaasti ja ilman harmaita hiuksia, on hyödyntää ulkoisia asiantuntijoita kaupan eri osa-alueissa. Tällöin myös suurimmat voimavarat on mahdollista keskittää varsinaisen ydinliiketoiminnan harjoittamiseen.

Lataa tästä Yrityskaupan valmistelun muistilista, ja pääset pureutumaan tarkemmin näihin kolmeen sekä tutustumaan loppuihin neljään yrityskaupan kulmakiveen.

Kirjoittaja on Jon Hautamäki, partneri yritysjuridiikkaan erikoistuneessa lakitoimisto Nordic Law:ssa. Nordic Law on paras kumppani etenkin kasvuvaiheen startup- ja PK-yrityksille. www.nordiclaw.fi

YOM_lataamo